Viikko numero kaksi intialaisten sukulaisten kanssa nyt ohi niinkuin myös Ranjin loma. Saas nähdä miten saadaan aika kulumaan kun Ranji on töissä ja siellätäällä kulkeminen vähenee.

Mitäs me tehtiin tällä viikolla... Maanantaina ei liiemmin mitään, Hippis kävi elukkatohtorilla ja pikkumies kanssa eli loppu pvä meni seuraillessa Hippiksen heräämistä rauhoitus/nukutustokkurasta ja kaikki meni ongelmitta. Vähän jännitti koska birmat ovat usein kovin herkkiä noille aineille ja normimäärä ainetta saattaa koitua kohtalokkaaksi. No onneksi nyt ei, mutta tietty varmistin lääkäriltä että oli tietoinen tästä rotua koskevasta herkkyydestä.

Tiistaina äitini, Sudha ja minä kiertelimme muutaman tunnin kauppoja. Muita ei huolittu mukaan, koska Ranjilla ei ole hermoja kierrellä tuntitolkulla kaupoissa ja vanhukset eivät varmaankaan jaksaisi moista maratonia ;)

Keskiviikon vietimme Tallinnassa. Päivä oli aika rankka ja iltayöstä palatessamme kotiin kaikki oli ihan katkipoikkipuhki ja uni maistui. Ei me Tallinnassa mitään erikoista, käveltiin vanhassa kaupungissa ja vähän uudessakin. Kukaan ei ostanut mitään paitsi minä ison voileipäkakun joka oli ihan armottoman hyvää, njam. (ja halpaa verrattuna meidän hintoihin. Maksoin kakusta alle 9€ kun Suomessa samnkokoisesta ois saanut pulittaa 40€)

Torstaina mulla oli aika kiropraktikolle naksauteltavaksi ja oi oi että teki makiaa =) Sudha kiersi silla aikaa kun minua väänneltiin äitini kanssa pikkukylän pikkupaikkoja. Illalla kävimme enollani kylässä ja jälleennäkeminen oli oikein mukavaa, enoni ja hänen avollinsa näet ovat olleet mukanamme kerran Keralassa.

Perjantain pyhitimme shoppailulle ja taas matkassa Sudha, äitini ja minä. 9 tuntia meni että noin vaan Ideaparkissa ja Kuljun kartanossa joista kummastakin löytyi oikein ihania halpoja löytöjä. Ideaparkissa erään kaupan kenkäosaston kaikki kengät alennuksessa ja niistä vielä puoleen hintaan ja Kuljussa  paljon vaatetankoja ja niissä vaatteet kaikki hintaan 1€. Illalla viemme vieraamme Ranjin velipojalle ja siellä ovat edelleen. Minä olen nauttinut omasta rauhasta täysin siemauksin, ihanaa hiljaisuutta mikä on vähissä kun kodissamme pyörii viisi ihmistä. Keittelen mehuja omien pensaiden marjoista ja pesen lakanapyykkiä ja kuuntelen hiljaisuutta. Toki Elomessuilla piti pyörähtää, onhan se vuosittainen tapahtuma täällä ja kerää kauheesti porukkaa, ei sieltä mitään löytynyt, kreikkalaista leipää ostin ja voi että kun oli hyvvää.

     Tallinnassa vanhassakaupungissa

     Sisarusten ruokatauko satamassa