04.02.08 maanantai

Aivastuttaa ja nenä ja silmät vuotaa, johtuu varmaan pölystä (seuraava toteamus tehty nyt kun siirrän tätä textiä tänne blogiin; johtui flunssasta ja myös pölystä ja laukaisi kovimman astmareaktion Suomessa mitä mulla on ikinä ollut...)

Tänään ei keretty rannalle eli päivän "pakollisen" uvan hankin iltapäivällä parvekkeellamme.

Aamupäivällä ajeltiin bussilla Calanguten keskustaan hoitamaan muutama asia, vihdoin pääsin myös Plantain Leafiin (pure veg restaurant in indian style) syömään. Varma valinta vada&sambar, herkkua!!! (etelä-Intian ruokaa). Aikaa suttantu kaikkeen pieneen ja takaisin kotona oltiin samaan aikaa kun Rens kaarsi lentokentältä taxilla pihaan, kello oli jotain kolme. Sain tuliaisiksi 12metriä verhokangasta JoshBrotherssilta Kochista, olin vihjannut haluavani sitä ja se tuotti tulosta =o) Pian on olkkarin ja keittiön ikkunoissa uudet verhot ja koska on kyseessä sama, pitkä seinä niin pitää jok'ikisen verhokaistaleenkin olla samaa kangasta, intialaista kaikenlisäksi.

Kuumuuden hieman laskettua lähdimme kävelemään kohti Candolimia ja Newtonssin uutta tavarataloa. Matka osoittautui aikalailla pidemmäksi, miltä se tuntui ekana iltana kun  Anthonyn autolla pimeässä hurautettiin siitä ohi. Otettakoon tämä "pikku lenkki" siis uurheilun kannalta...

    Jossain vaiheessa kävelyä pysähdyttiin aidalle lepäämään hetkeksi, aidan toisella puolen pojat pelasivat jalkapalloa

Newtons oli aika eurooppalaistyylinen supermarket. Hyllyt oli järjestyksessä ja niiden välissä mahtui jopa liikkumaan hyvin. Hinnat löytyi joka tavarasta ja se tosiaan helpottaa ostosten tekoa. Siellä oli myös iso elokuvahylly, josta silmiini pisti heti Chak De India elokuva, oli pakko ostaa se oitis (sama elokuva muuten pyöri Finnairin koneessa lentäessämme Delhiin, mutten katsonut sitä siellä). Kaupasta löytyi myös Intian parasta limsaa, eli Thumbs Uppia. Lopulta meillä oli neljä muovikassillista tavaraa, ruokaa suurimmaksi osaksi ja siirryimme kadun toiselle puolelle kippolaan miettimään millä mennään takas kotiin. Ei niiden kassien kanssa enää tehnyt mieli kävelläkkään.

         Kuva kippolasta kadulle

Näin muuten tänään päivällä Calanguten keskustassa mielenkiintoisen vanhemman pariskunnan, ikää oli arviolta noin +/-70 vuotta. Setällä oli isot korvikset ja tätillä nenäkoru (turisteista siis kyse). Juu, saa ihmiset olla nuorekkaita ei siinä mitään, mutta uskokaa pois että joku juttu tässä pariskunnassa sai aikaan koomisen ja epäuskottavan tunnelman... Voi miksi en ymmärtänyt kuvata heitä???

Ai niin, tänään löysin vihdoin OM-housut itselleni!

       Mulla on luonnostaan luonnonkiharat hiukset, Intian ilmankosteus saa ne kihartumaan entisestään...

        Ehkä Goan kovaäänisin kissa... Toinen isäntäperheemme kissoista, tämä kaveri huuteli iltaisin pihalla ja rappusissa sellaisella volyymilla ettei tiennyt miten siihen ois pitäny suhtautua. Hiljeni toviksi jos sille jutteli hetken mukavia ;o)