eli suomeksi Pyhä Birma. Miksi muuten käännöksessä burmasta on tullut birma... Laitampa tähän jokatapauksessa aikani kuluksi hieman tekstiä itse rodusta.

Pyhä birma on puolipitkäkarvainen naamiokissa, jolla on valkoiset tassut. Vanhan legendan mukaan näitä kissoja oli vuosisatoja sitten munkkien seurassa burmalaisessa Lao-Tsun temppelissä, missä valkoinen Sinh-kissa sai "pyhän" värityksensä palkkioksi Tsun-Kyan-Kse-jumalattarelle osoittamastaan uskollisuudesta. Totta on kuitenkin, että birman pyhä kissa on yksi vanhempia, ellei peräti vanhin tunnettu kissarotu. Majuri G. Russell näki v. 1898 Lao-Tsun temppelin alueella sadoittain näitä erikoisia kissoja ja v. 1919 hän sai lahjaksi pääpappi Kittah Llamalta tällaisen pariskunnan Ranskaan. Kissapari sai vain yhden pentueen, mutta rotu onnistuttiin pitämään hengissä ja se on nykyään saavuttanut maailmanlaajuisen suosion.

Pyhä birmalla on keskikokoinen vartalo ja sen jalat ovat lyhyet ja tanakat. Pää on vahvarakenteinen, posket täyteläiset ja korvat pienet. Silmät ovat ovaalin muotoiset ja syvänsiniset. Häntä on keskipitkä ja tuuhea. Turkki on helppohoitoinen, sillä se ei takkuunnu. Käpälät ovat puhtaanvalkoiset. Takajaloissa valkoisen värin tulee jatkua jalan takaosassa nk. kantakiilana. Pyhä birmalla on vartalon väriä tummempi "naamio" kasvoissa, korvissa, jaloissa ja hännässä. Naamiovärejä ovat: ruskeanaamio, sininaamio, suklaanaamio, punanaamio, cremenaamio, lilanaamio, kilpikonnanaamio, sinikilpikonnanaamio, suklaakilpikonnanaamio ja lilakilpikonnanaamio. Näistä kaikista väreistä on myös tabbymuunnokset. Vartalon väri on hyvin vaalea munankuoren väri ja pyhä birman turkissa pitää aina olla kultainen hohde sen naamioväristä riippumatta.

Pyhä birma on hiljainen, siisti ja rauhallinen, mutta samalla utelias ja leikkisä. Pyhä birma sopii erinomaisesti kaupunkikodin lemmikiksi. Birma on erittäin sosiaalinen kissa, jonka kanssa on muistettava "seurustella" päivittäin. Se hyväksyy toiset lemmikit ja pienet lapset. Birma rakastaa leikkimistä ja osoittaa kiintymystään omistajalleen käpertymällä kainaloon kehräten. Se kaipaa myös omistajansa huomiota. Jos se ei sitä saa, se kulkee perässä niin kauan, että se huomataan.

789075.jpg

Tekstiä kopsasin mm. täältä.

Pakko lisätä vielä tästä omasta birmasta, että sopii hyvin kyllä tuohon kuvaukseen. Käytös tosi seurallista, jopa vessassa istutaan kissan kanssa ;) Juttelee kovasti, vaan matalalla äänellä eli meillä ei "huudella". Toisten kissojen kanssa leikkii, ihmisten kanssa leikkii, jopa itsekseen leikkii ellei ketään saa juuri sillä hetkellä mukaan karkeloimaan. Sitäpaitsi se syö kaikkea mitä sille tarjoan, ronkeliksi ei voi sanoa ja siksi annankin vaihtelevaa ruokaa että tämä käytännöllinen puoli säilyy. Eipä paljon ystävällisempää otusta voi olla olemassa. Vuoden paras hankinta peewee vessan lisäksi. sign0045.gif