Eilen oli lehdessä Ranjista allaoleva juttu. Huomenna tai sunnuntaina on taas, uusi juttu. Huih ;o)

---------------------------------------------------------------------------

Rasismia vai stereotypia rasistista?

Image

Suomeen  seitsemän vuotta sitten muuttanut Ranji eli Ranjith***** *********** sanoo itseään suomalaiseksi, vaikka onkin kotoisin Intiasta. Suomen kansalaisuuden hän sai kolme vuotta sitten.

– Olin vaalitilaisuudessa, missä eräs mies tuli sanomaan minulle etten ole kunnon suomalainen. Kysyin mikä on kunnon suomalainen. Mies vastasi, että kunnon suomalaisella pitää olla koulutus, työpaikka, perhe ja osata suomenkileltä. Vastasin, että kaikki löytyy. Hetken hiljaisuuden jälkeen mies totesi, että olen sittenkin kunnon suomalainen, Ranji nauraa.<?XML:NAMESPACE PREFIX = O />

Ranji ei kokenut kyseisen miehen kommenttia rasismiksi. Hän sanoo, ettei ole muutenkaan kokenut rasismia Suomessa. Kaikkia työkavereitaankin Ranji kehuu kannustaviksi ja mukaviksi. Hän arvelee, että yhtälailla suomalaisilla kuin maahanmuuttajillakin on stereotypioita siitä, mikä on rasismia tai rasistista käyttäytymistä. Hän toivoisi Hämeenlinnaan kummiperheitä, joiden kanssa maahanmuuttajan paikalliseen elämään ja tapoihin tutustuminen helpottuisi. Näin molemmin puolin asenteet ja ennakkoluulot vähenisivät.

– Kulttuurierot voivat valtavia eri kansallisuuksien välillä. Moni ulkomaalainen esimerkiksi pitää epäkohteliaana suomalaisten tapaa katsoa toista sanomatta mitään. Tämä voi olla jopa shokki vasta Suomeen saapuneelle. Suvaitsevaisuus alkaa kuitenkin aivan arkisista asioista. Suomalaisten kanssa on helppo tulla juttuun, kun heitä vain uskaltaa lähestyä, Ranji sanoo.

Ranji patistaakin maahanmuuttajia rohkeasti lähestymään suomalaisia – ja yhtä lailla toivoo suomalaisten auttavan maahanmuuttajia. Hän on itse hyvä esimerkki siitä, kuinka aktiivisesti toimimalla pääsee vaikka mihin. Ranji opiskeli Suomessa lähihoitajaksi ja työskentelee nyt vakinaisessa työpaikassa ***************ssa.

Alku ei kuitenkaan ollut helppo. Kieli oli alkuun täysin outo, mutta Viittakivessä käydyt kielikurssit auttoivat alkuun. Ranji korostaa kielen merkitystä sisäänpääsyssä uuteen yhteiskuntaan, mutta arvioi avoimen asenteen kieltä tärkeämmäksi.

Ranji työskenteli alkuun muun muassa myyjänä ja henkilökohtaisena avustajana ennen kuin pääsi lähihoitajan oppisopimuskoulutukseen. Seuraava tavoite on jatkaa opintoja sairaanhoito-oppilaitoksessa.

– Missään vaiheessa minulla ei ole ollut sopeutumisvaikeuksia. Ihastuin heti eksoottiseen Suomeen. Puhdas maa, rauhallisuutta, lunta ja metsiä. Sopeutumista tosin helpotti suomalainen vaimoni, johon oli tutustunut johon Intiassa, Ranji kertoo.

Kun minä niin muutkin


Ranji on Hämeenlinnassa demarien kunnallisvaaliehdokkaana. Hän haluaa näyttää muille maahanmuuttajille, että ulkomaalainenkin pärjää Suomessa, jos vain tekee työtä tämän eteen. Mitään ei saa ilman omaa vaivannäköä.

– Työpaikan saaminen on tärkeää, elämän perusjuttuja. Tähän tarvitaan oman aktiivisuuden lisäksi kielitaitoa ja koulutusta. Jos tyytyy istumaan vain kotona, jää paljosta paitsi. Hämeenlinnan kaupunki tekee hyvää työtä tarjoamalla harjoittelupaikkoja maahanmuuttajille. On tärkeää, että ulkomaalaisia näkyy erilaisissa työtehtävissä. Uskon sen lisäävän monikulttuurisuuden hyväksyntää. Muillekin työnantajille maahanmuuttajien erilaisesta taustasta ja osaamisesta olisi hyötyä, Ranjith sanoo.

Kunnallisvaaliehdokkaana Ranji ei aja vain maahanmuuttajien asemaa. Lähihoitajana hän sanoo esimerkiksi hoitoalalla olevan ongelmia, joihin pitäisi puuttua. Myös työllisyyden turvaaminen on tärkeää.

HEIKKI SIHTO

Juttu täältä.