Tänään lähdettiin jo aikaiseen ajamaan kohti ystäviemme uutta kotia, koska he saivat keväällä vauvan ja poika sai tänään nimen. Aivan älyttömän hieno keksintö tuo navigaattori! Sen ansiosta ei eksytty minnekkään ;o) (käytiin siis ensimmäistä kertaa myös heidän uudessa kodissaan).

Lapsen vanhemmat ovat suomalais-intialainen aviopari, joten lasta ei kastettu, vaan nimi annettiin intialaiseen (keralalaiseen) tyyliin. Pienellä lapsella pikkiriikkinen mundu päällä ja tietty banglesit ranteissa vaikka poika olikin, söpöä. Isukki kuiskasi nimen lapsen korvaan kolmesti ja niin hän sai nimensä. Kaiken lopuksi syötiin ihanaa Keralan perinneruokaa, mutta tällä kertaa lautasilta, eikä banaaninlehdiltä ;o)

Oli mukava pikkutilaisuus, harmi vaan että meidän piti poistua jo yhden maissa kun Rens meni töihin iltavuoroon. Nyt on myös uuden, pinkin churidarini ensiesiintyminen tehty, tässähän oli juuri oikea tilaisuus käyttää juuri sitä asua.

Jos vielä sais kirjoitettua matkapäiväkirjan lopun kohtapuoliin...