Unenpuute se on viheliäinen homma... Tai mun osalta ongelma varmaan on siinä, etten osaa löytää hyvää rytmiä nukkumiseen ja valvomiseen. Sanotaan että sen vois opetella, mutta ei toimi mun kohdalla. Jo kouluaikoina kärsin siitä että öisin ei nukuttanut ja aamu-unet ois maistunu kiistatta parhailta. Mulla on kai joku sisäinen kello, joka käy useamman tunnin myöhässä ja itsekkin sitten käyn usein myöhässä.

En pidä pimeydestä, mutta siitä huolimatta pimeydessä on paras aika valvoa. Aika paradoksi juttu. Sitten sitä keksii kaikkea järkevää ja järjetöntä ajanvietettä itselleen... Mä oisin varmaan ihan hukassa aikataulujeni kanssa, ellei ois aviomiestä... Aikataulut on miehelläkin hukassa liian usein, mutta hän sentään sisäistää että öisin kuuluu nukkua (paitsi siloin kun on yövuorossa töissä kuten nyt). Se onneksi "pakottaa" mut nukkumaan ainakin vähän niinkuin oikeisiin aikoihin. Oonkin aina miettinyt, että mulle sopis mitä parhaiten yötyö. Yötyössä ois munlaiselle epäsosiaaliselle yökukkujalle useita hyviä puolia; työpaikalla ois hiljaista kun useimmat tekevät hommiaan päiväsaikaan, sais nää yöt kulutettua johonkin oikeesti järkevään hommaan ja kaiken lisäksi yötöistä maksetaan peremmin kuin päivätöistä ja niistä tienaa enemmän vapaita...

Tänäyönä kulutin aikaani askarteluun, taustalle tv;stä tuli BB-talon biletystä ja sitten napsaisin muutaman kuvan yöeläimistä eli kissoista. Tässä pari niistä. Nyt on pakko koittaa painaa pää tyynyyn ja uppoutua kirjan kimppuun. Kirjat on parasta unilääkettä.

1084323.jpg   Pikku-Tiitiäinen, neiti Näpsä

1084311.jpg    Hippis unelmoi, oikea Mr. Vilpertti kerrankin paikallaan