Lähdettiin sitten mökille vielä eilen illalla kun mies oli tullut töistä yhdeksän jälkeen. Ei ois millään jaksanut enää niin myöhään, mutta hyvä kun sai mut potkittua liikkeelle.

Tänä kesänä ei olla kovin paljoa mökillä oltukkaan. Harmi sinänsä, sillä matkaakin mökille on vaivaiset 25 kilometriä, mutta toisaalta ei tuu lähdettyä kun yhteisiä (lue miehen) vapaita on aika harvakseltaan... Mikäs sitä hienompaa kun käydä illalla tunnelmallisessa puusaunassa ja uimassakin jos sisu antaa myöden. Minulla ei anna, vesi tuntuu aina liian kylmältä. Aamuisin herää lintujen karjuntaan ja hiljaisuus on muuten käsin kosketeltavaa... se on varsinainen rauhan tyyssija. Pitää olla onnellinen että sellainen yleensäkkin on kun kaikilla ei ole. Mutta toinen kysymys on, olenko liian tottunut siihen, pidänkö koko paikkaa itsestäänselvyytenä kun se syntymästäni asti on ollut siellä?

Meidän kesämökki on paikka jonka isovanhempani ostivat jo ennen syntymääni. Tai silloin se oli vain maapläntti järven rannalla. Itse mökkiä alettiin rakentamaan vasta silloin kun minä olin mukana karkeloissa, tosin äitini vatsassa vainen. Lapsuuden kesämuistot ovat ihania, mökillä oli aina paljon porukkaa, isäni veljet perheineen ja mummi ja ukki. Nyt sekin on niin toisin. Onneksi on ne lapsuusmuistot, joita kukaan ei minulta koskaan vie.

Muutama vuosi sitten valmistui meidän uusi mökki. Vanhan taakse eli vanha toimii enää saunarakennuksena niin kauan kun vielä pystyssä pysyy ja sitten on edessä uuden saunan rakennus kun uuteen mökkiin emme sellaista kyhänneet.

Mökki on mökki kun siellä ei ole liikaa mukavuuksia. Liialla mukavuuksilla varustettu onkin sitten jo huvila. Meillä siis juomavedet kannetaan kaupungista ja pesuvedet järvestä. Sähköt sinne on nyt myöhemmin vedetty, mutta puusee on edelleen pihan perällä ja ns suihkua varten on lämmitettävä sauna jos mielii lämpimällä vedella pestä. Toisaalta se kaasulampuilla ja kynttilöillä valaistu mökki aikanaan oli vieläkin tunnelmaisempi paikka, mutta nyt eletään jo tätä päivää valaistuksen suhteen.

Mukavaa oli rauhoittua siellä taas hetken verran. Kissoille olisi kiva rakentaa oma tarhaus sinne pihalle joskus, mutta meillä on peukut rakentamisen suhteen aikalailla keskellä kämmeniä... hmm, tarttee puhua apulaisia paikalle niin eiköhän se onnistu joku kerta. Tuli vaan mieleen kun toinen kateista oli nyt möksällä mukana, niinkuin kokeeksi. Hyvin voi ottaa joku kerta vaikka koko revohkan mukaan... luulisin. Jätin jo pissavadit ja pellettipussukan oottelemaan sinne ettei tartte aina kuljetella mukana edessuntaas.

      mökkimaisemiamme, pihapiiriä jne. Yökuva tosi tumma, saatan poistaa jahka katson miltä vaikuttaa...