Otin tossa hetki sitten kuvia meidän norsuista yhtä toista jutskaa varten ja päätin sitten käyttää tilaisuuden hyväkseni ja esitellä heitä myös täällä blogistaniassa. Edellisessä postauksessa kirjoitin uuden kirjoituksen aiheesta, joka tuli mieleen... no, se aihe nyt kumminkaan ei ole tämä, vaan se antaa odottaa itseään vielä.

Mulla on heikkous, norsut. Jostain syystä mä ihailen norsuja ihan kauheesti ja Intiassa käydessä niitä joka kerta pitää mennä oikein ihastelemaan läheltä. En siis puhu nyt niistä norsuista, joita kadulla kulkee, vaan tarkoitan norsuja temppelifestareilla tai norsutarhoissa. Norsuvauvat vasta söpöjä onkin, uskokaa vaan! Isot ja tavallaan kai rumatkin eläimet herättää jonkinlaista hellyydentunnetta... Oonko mä jotenkin outo??? Ei kaikki isot tietenkään, mutta ne NORSUT...

Nyt en laita elävien norsujen kuvia, vaikka niitäkin löytyisi läjäpäin. Laitan meidän kotinorsuja, mutta en tietty kaikkia, niitä meinaan on aikkaste PALJON...

  Ganesha

          Olkkarin ronsut

             Keittiön katonrajassa marssii tämä ryhmä

 Bambumattoon maalattu seinänorsu

            Temppelinorsu

  Eteisen norsut

  Tämä kaveri on todella hellyyttävä, eikä vähiten siksi että olen saanut sen Ranjilta silloin kun emme vielä olleet aviossa tai edes lätkässä toisiimme...