Mistä johtuu, että loman jälkeen on vielä väsynyt, eikös sen pitäisi olla toistepäin!? Tai kai se on luonnollista jollain tavalla, että kun koko reissun suhaa sinne ja tänne, niin ei kerkeä lepäämään kunnolla ja on tavallaan lomaa palata kotiin... Tai ainakin kaikki joilla on sukua ulkomailla, tietävät millainen tahti niillä "lomilla" on kun käydään toisesta maasta tulleen puolison perheen luona kylässä. Intiassa perheet ovat usein suuria ja niihin luetaan kaikki pikkuserkuista kummin kaimoihin ;o) Kaikissa naapureissakin tulee poiketa, ettei ihmiset ajattele, että maasta eurooppaan muuttanut henkilö olisi jotenkin ylpistynyt kun ei kerkeä edes teekupilliselle poikkeamaan. Ja siinä maassa naapuripiirikin ulottuu seuraavan talon perhettä pidemmälle. Eikä se sinänsä mikään paha asia ole, mutta kun Suomessa olen kasvanut ja pienempimuotoiseen kyläilytraditioon tottunut, niin se on aika "työtä" välillä tämä kyläilyprojektikin :o) Ei, en valita, mutta mietin ääneen...

Järjetön pyykkivuori odottaa vessan lattialla koneeseen pääsyä. Eka koneellinen jyllää jo, mutta paljon on vielä pestävää. Kosteusprosentti monsuunin aikaan vielä korkeampi kuin tavallisesti ja vaatteet tuoksuvat "Intialle", kaikki on laitettava koneen kautta oli ne sitten likaisia tai ei. Toisaalta mitäpä minä muutakaan lauantaipäivänä...

Äiti auttoi meitä eilen kotiinpaluun kunniaksi ja nouti kissat Meijun hoidosta ettei meidän tarvitse lähteä illalla mihinkään. Laati oli kuin kotonaan heti, Tiiti myös, mutta jumalattoman hellyydenkipeänä. Edes vessaan en päässyt ilman kissaseuraa, joka jutteli minulle taukoamatta. Jopa tietkoneen edessä istuessani kissa hyppäsi syliin kehräämään. Tuntui hyvältä rutistaa kissaa sylissä pitkästä aikaa. hellyydenkipeä Tiitu eilen illalla