Eilisen illan puolivälissä poikkesimme teatterissa katsomassa revyyn Erkkaa lapaan. Tai ei se varsinaisesti teatterissa ollut, vaan Verkatehtaan Janne-salissa (johon haastattelun mukaan mahtuu parhaimmillaan 702 katsojaa... Ei ole Hämeenlinnassa ennen noin suurta katsomoa tatteriesityksillä ollutkaan). Olin jostain ihmeen syystä unohtanut, että liput piti poikkeuksellisesti lunastaa viikkoa etukäteen... Kun niitä maanantaina mentiin hakemaan, karu totuus kuului että lippumme oli myyty eteenpäin. Nou hätä, suuren katsomon vuoksi onnistuttiin saamaan uudet liput, vaihtoehtoina joko rivi 11 tai 2. Otettiin kakkonen. Tässä teatterimme www-sivuilta revyyn esittely, laitan loppuun omaa mielipidettä.



Tähtiesiintyjänä Heidi Kyrö!

Erkkaa lapaan on hokirevyy, jossa permikset tutisevat ja erkkaa kuluu. Jukka Virtasen, Ilkka Talasrannan ja Timo Taulon kirjoittamassa kolmen erän musiikkipaletissa eletään järisyttävän värikästä 60-lukua, jolloin pelinaiset tiedostivat, että heillä on oikeus ottaa miestä, ja jolloin pelimiehet tajusivat, että kohtuuttoman kovaa peliä voi harjoittaa pehmeälläkin tavalla.

Pikkukaupunki eteläisessä Suomessa on sekaisin. Sen oma jääkiekkoylpeys HC Pikkumustat karsii noususta farmisarjaan ja kiekkounelmaan on aikaa yksi viikko. Taktisia kuvioita hiotaan kiekkokaukalon ulkopuolella koko kaupungin voimin, etunenässä Pikkumustien häikäisevä tsiirliider-ryhmä Go-Go-Permanents.

Tekojääradalla soi unohtumaton 60-luku maakunnankuulun tanssiorkesteri Zambonin viedessä. Villi conga pyörittää faneja, tuima tango lataa suoraan sikakatsomon hermoon. Psykedeeliset Permanents-iskelmät virittävät joukkueen sellaiseen hurmaan, että viiva pysyy varmasti auki.


Ensi talvena hämäläisessä pikkukaupungissa huudetaan
“Erkkaa lapaan! Shu-bum-shu-bum!”

Kantaesitys 1.12.2007 Verkatehtaan konserttisalissa

Käsikirjoitus Timo Taulo
Laulujen sanat Jukka Virtanen ja Ilkka Talasranta
Ohjaus Matti Kuikkaniemi
Koreografia Jouni Prittinen
Lavastus Juha Mäkipää
Pukusuunnittelu Anne Laatikainen
Kapellimestari Aleksi Aromaa

Rooleissa mm. Heidi Kyrö, Katariina Kuisma, Leena Viitanen, Birgitta Putkonen, Maija Sydänmaanlakka, Lasse Sandberg, Raimo Viitanen, Harri Ekonen, Jani Koskinen. Kai Vaine ja Lauri Kortelainen.

Esityksen kesto 2 tuntia

Liput 33 €

Omaa mielipidettäni näytelmästä/revyystä; Sopivan kevyttä ajankulua (sanoo ihminen, joka ei voi sietää venäläisten kirjailijoiden monissakin piireissä arvostettuja tuotksia. Vieläkin saan lähestulkoon paniikkikohtauksen, jos muistelen esimerkkeinä aikanaan näkemiäni Anna Kareninaa tai ei venäläisen vaan tanskalaisen Ernst Bruun Olsenin Van Gogh ja postinkantaja... anteeksi jo etukäteen ruma kielenkäyttöni mutta kaksi maailman paskinta näkemääni esitystä... ja sitten takaisin aiheeseen).

Tykkäsin tästä juuri siksi, että sai vaan istua ja seurata rempseää iloittelua, eilen en kertakaikkiaan ois ees jaksanu seurata jotain missä tarttee ajatella. Hienosti näyttelijät ja Heidi lauloivat, mutta se täytyy sanoa että ajoittain bändi soitti liian lujaa koskapa en saanut sanoista selvää. Toisaalta syy voinee myös olla kakkosrivin paikoissa. Mutta toisaalta toisaalta kai ne musiikit ois hyvä olla suunniteltu niin, että jokapuolella katsomoa voisi nauttia myös laulujen sanoista... Miksi tästä nyt purnaan on se, että vaikka laulut olivat säveleltään tuttuja biisejä, niin niihin oli ymmärtääkseni keksitty uudet sanat (ainakin niiltä osin kun sain selvää eli oletan että kokonaisuudessaan...).

Kakkosrivin paikka oli hitusen liian lähellä, koska lava oli aika korkea ja niskat kenossa sitten katseltiin eka puolisko. Väliajan jälkeen siirryttiin viitisen penkkiä sivummalle koska oli tyhjiä paikkoja ja niin ollen saatiin etäisyyttä lavan keskustaan, jossa paljolti tapahtui. Olimme tyytyväisiä näytöksen jälkeen antiin ja ajelimme grillin kautta kotiin jossa jatkui askartelut pitkälle yöhön (tänään markkinat).