Oltiin eilen elokuvissa. Iltanäytöksessä tietty, sillä se vaan jotenkin tuntuu aina oikealta ajankohdalta elokuvalle. Tätä filmiä ei kuulemma ole kauheesti arvosteluissa kehuttu, mutta minä en välitä arvosteluista ja tälläkin kertaa ne ois menny ristiin oman mielipiteeni kanssa eli jatkan linjaani. Tykkäsin siis tästä elokuvasta! Ehkä oli juuri eilen tilaus minun kohdallani juuri tälläiselle elokuvalla...

Päivä eilen ei ollut kaikkein ihaninta laatua. Oksensin ja pelästyin tulenko nyt johonkin yrjötautiin juuri ennen matkaa, mutta onneksi pääsin kertaväännöllä asiasta eroon. Mistä lie tullut moinen reaktio, mene ja tiedä.

8 Päivää ensi-iltaan

Maailman tunnetuimman rakkaustarinan, Romeon ja Julian ensi-iltaan on aikaa kahdeksan päivää. Juliaa esittävä Noora (Iina Kuustonen) loukkaantuu, ja sijaiseksi pestataan näytelmän kuiskaaja Vilma (Laura Birn), joka kantaa taakkanaan menneisyyden kokemusten kasvattamaa lavakauhua. Asia mutkistuu entisestään kun Vilma ihastuu vastanäyttelijäänsä Lauriin (Mikko Leppilampi) Nooran tehdessä kaikkensa, ettei Vilman ja Laurin yhteispeli onnistuisi lavalla tai sen ulkopuolella. Noora haluaa takaisin näyttämölle hinnalla millä hyvänsä.

Vilmalla on kuitenkin kulisseissa ystäviä gooteista kummituksiin, jotka yrittävät kaikin tavoin auttaa häntä voittamaan itsensä ja pelkonsa, niin esiintymisessä kuin rakkaudessakin.

Ohjaus: Perttu Leppä
Pääosissa: Laura Birn, Mikko Leppilampi, Iina Kuustonen ja Elina Knihtilä
Ikäraja: K7(5)
Kesto: 1h 50min
Genre: Romanttinen komedia

Se on pakko myöntää, ettei tämä nyt mitenkään maailmankaikkeuden merkittävin tai paras elokuva ollut, mutta aika kului ihan mukavasti tätä katsellessa. Ja varsinkin kun oltiin ekaa kertaa Kulttuurikeskuksesse suht uudessa elokuvateatterissa (kokemus sekin). Ja kai siksikin, että me käydään toooosi harvoin elokuvateatterissa, silloin aina jotain suomalaista katsomassa. Pakko toistaa itseään ja mainita taas kerran ettei enkku- ja jenkkileffat ole mua varten, not interested at all. En katsele niitä edes teeveestä.

Ai niin, ja teatterikummitusten oli varmaan tarkoitus olla paljon hauskempia kuin ne olikaan... Tämä elokuva sai minut palaamaan ajassa taaksepäin, niihin aikoihin kun teatterissamme meni musikaali nimeltään Autiotalo, se oli tarina Romeosta ja Juliasta pääosissa hienosti työnsä tehneet Risto Korhonen ja Katariina Kuisma. Yksi harvoista teatteriesityksistä, jonka näin monta kertaa ja siitä huolimatta jaksaisin vielä katsoa monta kertaa ja juuri samoilla näyttelijöillä (muuten fiilis särkyisi)!