Perjantai 17.4.09

Viimeinen päivä Lontoossa, pakko palata takaisin jossain vaiheessa, paljon jäi näkemättä ja komatta vielä.

Tänään Ranji halusi mennä katsomaan Tower Bridgeä ja minä halusin Oxford Streetille. Päätimme siis toteuttaa molemmat eikä senkummempia sillä vielä yön levonkin jälkee polveni oli todella kipeä. Suht tiukasti idealside polveen ja menoksi. Tower Bridgelle mentii jo hyväksi koetulla metrolla, muutama vaihto piti tehdä, mutta kaikki onnistui hyvin ja metroasemalta sitten konkkasimme (minä konkkasin ja Ranji käveli ihan niinkuin normisti) itse sillalle. Yht'äkkiä Ranji huomasi että jos halusi mennä kävelemään sillan yläkaiteelle (siellä oli ihan kunnon kävelypaikat, ei avoimet), niin se olisi mahdollista ja meilläpä sattui vielä olemaan mukana sellainen suomalainen kortti jolla pääsimme kummatkin ilmaiseksi sinne ylös (maksaa 7£/hlö normaalisti), joten sinne sitten. Ylös päästiin hissillä, tosin kaikki ylösmenijät tarkistettiin metallinpaljastimella. Ylhäällä pyöri esittelyvideoita ja sai katsella kiikareilla näkymää Thames-joelle ja muutenkin kaupungin yli. Alas piti tulla rappusia pitkin ja puujalkani vuoksi minä hyppelin hitaasti mutta varmasti alas yhden jalkani tukemana. Askelmiia kertyi pitkälti toistasataa. Meinas kyllä mennä hermot pariin otteeseen, mutta ei mennyt...

 Ranji Tower Bridgellä

  Näkymää sieltä korkealta ja kameran ja näkymän välissä tuhruinen ikkuna...

  Minä katselen "siellä korkeella" Lontoota

  Tower Bridge. Tämä olisi kivaa nähdä joskus yöaikaan...

Mahdoimme näyttää romanttiselta parilta kun kävelimme takaisin metrolle. Kuljimme käsikädessä ja Ranji söi pehmistä. Eikös yleensä naispuoleiset syö niitä jäätelöitä tai kummatkin niissä romanttisissa kuvauksissa? ;) (Minä en tykkää jäätelöstä ja siksi en sellaista halunnut)

Sitten pientä hässäkkää metroasemalla kun kumpikaan ei muistettu oltiinko me "leimattu" itseämme lainkaan ulos metrosta... Asia selvisi ja olimmehan sen tehneet mutta tässä vaiheessa metromatkustellu alkoi jo käymään niin rutiininomaisesti että asiaan ei enää kiinnittänyt huomiota. Ja yleensä kaikilla asemilla on portit ettei sieltä edes pääse pois näyttämättä korttiaan lukijalle, mutta täällä ei muistaakseni ollut... Sitten suuntana Oxford Street.

  Doubledeccer

Yllä ja alla yleisnäkymää Oxford Streetiltä. Jostain syystä olin kuvitellut että tämä on aivan mahtavan iso katu... Ei se ollut, ehkä pitkä mutta ei ISO ;) Istuskeltiin kahvilassa katsomassa kun ihmisiä kiiruhti sinne ja tänne kantaen ostoskassejaan, tämä oli ensimmäinen paikka jossa koin ruuhkaa josta niin kaikki varoittivat "Lontoossa on ruuhkaa ja paljon ihmisiä..." Tiedä sitten, onhan siellä paljon ihmisiä mutta ne kulkee koko ajan ja ns ruuhkaa ei päässyt syntymään ainakaan yhdessäkään paikassa missä olimme. Nooh, metroissa oli kyllä jonkinverran. Toisaalta taas jos on tottunut intialaiseen ruuhkaan niin liikkuvaa ihmismassa ei osaa mieltää ihan ruuhkaksi... ;)

 

Oxford Streetiltä metrolla hotellille. Minä menin huoneeseen ja nostin jalkani lepoasentoon ja Ranji lähti hakemaan meille take away ruokaa läheisestä intialaisesta ravintolasta. Illalle oli vielä ohjelmaa tiedossa.

    Tässä Ranjin napsaama kuva jostain matkan varrelta. Taisi olla University college, nimi vain jostain syystä jäänyt mieleeni.

Hetken huokaisun ja ruuan jälkeen kohti West Endiä ja The Lion King musikaalia. Vuosia sitten ihastuin Disney klassikko Leijonakuningas elokuvaan ja tottakai piti liput hankkia kyseiseen musikaaliin kun kerta Lontooseen meni. Ja kyllä kannatti! Aivan uskomaton fiilis. Ihmiset hurrasivat, huusivat ja lauloivat esityksen mukana, Suomen teattereilla on vielä paljon opittavaa, niin ja Suomen teatterikävijöillä kanssa ;D

     Tässä Lyceum Theathre jossa The Lion King pyöri jo kymmenettä vai yhdettätöista vuottaa taysille saleille.

Teatteri ei näyttänyt lainkaan niin valtaisalta ulospäin kun mitä olin kuvitellut istumapaikkakartan perusteella. Salissa oli riveja a;sta Z;aan ja kaksi parvea joissa kummassakin  parisenkymmentä riviä... Huh, kuulostaa todella valtavalta, mutta meilläkin oli paikat kakksoparvella neljännessä rivissä ja se oli itseasiassa aika lähellä näyttämöä.

     Kuva otettu istumapaikaltani ja tuo tuolla mikä näkyy on näyttämön takaseinä eli ei se nyt NIIN kaukana ollut...

  Väliajalla. Lontossa teatteri on "arkipäivää" ja siellä oli ihmiset suurimmaksi osaksi ihan tavallisissa vaatteissa niinkuin farkuissa ja takit päällä istuttiin, hyvä meininki =)

Näytöksen jälkeen metrolla hotellille ja nukkumaan. Lauantaiaamuna oli aikainen lähtö lentokentälle jonne muuten menimme taksilla. Ei innostanut aamuneljältä lähteä jollekkin uudelle asemalle etsimään junaa...

Lentokentällä piti olla lauantaina kello kuusi aamulla ja olimmekin. Taksillameno tarkoitti että saimme nukkua tunnin pitempään kuin jos olisimme menneet junalla. Mikä oli hassua niin kentän turvatarkastuksessa kaikki riisuivat myös kenkänsä ja laittoivat ne menemään tarkastuskoneen läpi =D

Ihan reissu oli ja voin suositella. Lontoo on hieno kaupunkilomakohde.