Simran tuolla aikanaan esitti, että kannattaa hankkia nauhoitettua koiran haukuntaa karkoittamaan kutsumattomat vieraat, jotka aamuyön tunteina pyrkivät päästä meidän ikkunan kautta rappukäytävään. No ei siellä nyt mitään tungosta ole ollut, siitä samasta tapauksesta on kyse, josta kirjoitin aiemmin.

Mutta nou hätä, nyt on keksitty oiva ratkaisu asiaan; meidän Tiiti-kissa! Tänään juttelin Tallen kanssa keittiön ikkunan kautta, hän oli ulkoiluttamassa koiraansa Jamoa. Tiitu yltiöuteliaana saapui taas paikalle katsomaan mistä on kyse ja ketä siellä ulkopuolella lymyilee. Koiran nähdessään alkoi matala murina... vahtikissan ainesta siis! Ja se taisi olla jo Tiitulle liikaa kun Ranji antoi Jamolle keksin ikkunasta, alkoi kauhea sähinä ja kissa nosti itsensä "valtavaan" köyryyn. Pitkät häntäkarvatkin olivat pörhöllään. Mitä ihmettä? Mikä on tuommoinen musta ja iso, joka uhkaa minun reviiriäni ja syö vielä eväätkin? Jamo vinkui ja heilutti häntäänsä iloisena, kuvitteli kai olevansa jonkun grillikioskin luukulla tämä doggi!? Että nyt vaan kouluttamaan kissasta kunnon vahtikissaa, sitä ajatusta muotoilemaan alan nyt ja samalla yritän saada itseni kuosiin ja valmistautua serkkuni pienen pojan ristiäisiin, jonne kohta suuntaamme. Mukavaa sunnuntaipäivää vaan kaikille!