07.02.08 torstai

Matkapäiväkirjani tuli täyteen. Piti kaivella vanha ruutuvihko esiin ja jatkaa vielä muutama päivä sinne.

Turha kai mainita, että tämäkin päivä alkoi taas rannalta...Tosin tänään kerettiin olla siellä vain kolmisen tuntia ja sitten suihkun kautta taas menoksi.

Keskustassa vaan pyörittiin ja kulutettiin aikaa. Käytiin vaihteeksi Plantain Leafissa syömässä. Auringonlaskun aikaan lähdettiin rantaan kävelemään, tällä kertaa kotiappäin. Matkaa kertyy muutama kilometri eli reilun puolentunnin kävely. Taas oli ihan järkky tuuli. Jossain vaiheessa kävelyä ihmeteltiin kun iso joukko intialaisia oli kerääntynyt lähellä rantaa isoksi ryhmäksi tuijottamaan jotain mitä ryhmän keskellä tapahtui. Luultiin että siellä olisi joku kärhämä paikallisten nuorten miesten kesken, eikä jääty asiaa sen kummemmin miettimään. Kun päästiin sen tien kohdalle, joka johtaa rannasta meidän "kotimme" edustalle, niin kysästiin asiaa vakkari shack;emme henkilökunnalta, josta osa myös seisoi lähellä rantaviivaa tuijottamassa väkijoukon suuntaan. Joku vene kuulemma oli ollut kadoksissa liian pitkään ja sen palattua rannalla annettiin ensiapua yhdelle veneen matkustajista. Mietin siinä vaiheessa, että kuka yleensäkkään haluaa lähteä veneilemään sellaisessa tuulessa, se oli todella kova tuuli ja merikin näytti niin vihaiselta... koko päivän on rannalla tuullut niin etten itsekkään uskaltautunut mereen. Pääasia kuitenkin lienee, että tyyppi oli selvinnyt hengissä (se ei ollut mikään kalastajavene vaan pieni vene, jossa oli ollut intialaisia turisteja. Ei tietoa mitä veneessä oli tapahtunut, mutta jostain syystä joku täpärä tilanne kuitenkin).

   Monessa kaupassa oli myynnissä erilaisia paperimassasta tehtyjä koristeita. Tässä yksi kuva annista. Ois saanu ihania joulukoristeita; palloja ja kelloja kauniiksi maalattuina...

Käytiin vielä palatessa kulmakuppilassa teellä. Yksi nautaeläin nostatti hymyt kasvoillemme kuppilan edessä. Siihen oli pysäköity auto, joka jostain syystä oli koristeltu elävin leikkokukkasin. Nauta seisahtui auton viereen ja alkoi muina eläiminä popsia rehuja parempiin suihin. Ja kun kerta Intiassa ollaan, niuin minkäs teet, annat elikon rauhassa mutustella ja elo jatkuu sen jälkeen ja siitä huolimatta normaaliin malliin =o)

Tänään eteemme osui toinenkin lehmä, joka hymyilytti meitä. Kun jengia lappasi pois rannalta, kopsutteli lehmä tyynen rauhallisesti kahden rantashacken välistä kohti rantaa. Kaippa meillä kaikilla elollisilla on omat tarpeemme. Tämä otus ilmiselvästi halusi nähdä tänään auringonlaskun!

   Pari kuvaa iltakävelyltämme

  Rakkaani auringonlaskun aikaan