Eli tänään käytiin Tampereella katsomassa Birman pentuja kasvattajan luona. Voi itku kun oli ihania pikkupalleroita, eritoten yksi "pahnan pohjimmainen" eli minikokoiseksi jäänyt yksilö sai sympatiani heti puolelleen... Ja toinen kookkaampi kaveri, jolla näytti olevan omaa tahtoa ja kova pyrkimys päästä pennuille varatusta huoneesta tarkastelemaan maailmaa sen ulkopuolella. Nämä kaksi jäivät mieleeni ja nyt ootellaan miten asia etenee eli miten pennut kehittyvät ja kumman ottaisimme meidän perheemme iloksi tänne ja Laatin ja Tiitun kanssa edustamaan ylvästä kissakuntaa. Pennut ovat luovutettavissa vasta elokuun alussa eli kyllä siihen mennessä selviää, kumpi olisi se oikea herra meille. Näen varmaan ensi yönä kissaunia ihanista pennuista kun nyt valveillakin niistä unelmoin...

Voi kun kaikki eläinlapset pysyisivät aina lapsina, on ne silloin niin erilaisia kuin aikuisina vaikka ei niissä aikuisisakaan vikaa ole. Ne vaan näyttävät syötävän ihanilta vaaveina, ei sille voi mitään.

          kayla_wird_von_Hanky_panky_gekuesst.JPGTämä kuva ei ole sieltä, missä kävimme kissaa katsomassa. Birmoja kuitenkin.