Ei oo herkkua aina omistaa kastroimaton kolli... Alkaa palaa pinna kun tarttee olla kokoajan nenä tarkkana siivoomassa toisen merkkailuita. Ei se oikeestaan merkkaa kuin yhtä paikkaa mutta se on sitäkin haasteellisempi (sohvasänky, johon pitäis muutaman päivän päästä majoittaa Intian vieraita...).

Juu juu, kolli tohtorin pakeille ja pallit roskiin, se auttaa! Muttakun on kyseessä siitoskolli ja kaksi täällä vieraillutta naarasta ei välttämättä oo vielä kantavassa tilassa ja pitäis vielä hetki pystyy ootteleen... Tai siis ilmeisesti toinen ei tullu raskaaksi ja toisesta ei ole vielä tietoo, toivottavasti se edes on. Kun periaatteessa jos joku on halunnut juuri meidän Hippiksen pentueensa isukiksi niin tottakai haluaisin antaa myös uusintamahdollisuuden jos eka kerta ei tuota tulosta, mutta nyt olen puun ja kuoren välissä...en mä voi pitää ruikkivaa kollia kotona vapaana ja en mä sitä mihkään haluu sulkeekkaan, tää on myös sen koti. Jos meno jatkuu tälläisenä niin mun on pakko viedä se kastroitavaksi mutta katsellaan nyt vielä vähän aikaa... Sitäpaitsi minkäs se luonnolleen voi, luonto ajaa kissaa merkkailemaan kun naarasta haluis saada eikä ole tarjolla... Ei kivaa.

Mutta ottaen huomioon että jätkä on jo 2,5 vuotias ja tätä ennen ei ole koskaan merkkaillut niin helpolla ollaan tähän asti päästy. Ois kai pitäny siitäkin asiasta tähän asti olla visusti vaiennut, nyt tuntuu kuin ois maalannu piruja seinille kun olen kertonu pojastani ylpeänä että ei se ainakaan merkkaile ollenkaan... Ei auttais nuolaista ennenkuin tipahtaa...

1234878186_05.02-09 010.jpg     Ruiskumoottori...