Tämän jutun bongasin Aamulehdestä 17.5 ja Hämeen Sanomista kolme päivää myöhemmin. Kuinka tuntuikaan tutulta tuota lukiessa. Ainut mikä oli jäänyt mainitsematta vaikka rivien välistä senkin ymmärtää jos malttaa ajatella tarpeeksi pitkälle, olivat "käymälöiden" tuottamat hajulisät ;) Intian junissa on edelleen sama systeemi kuin täällä joskus kaaaauan sitten, pöntön reiästä näkee vilistävät kiskot eli radanvarren asukkaiden lisäksi sinne jättää myös junamatkustajat merkkejä itsestään. Ihmeellistä kyllä, hajua ei pahemmin huomaa junan ollessa liikkeellä (junissa halvimmissa vaunuissa ei ole ikkunoita ja kalliimmissakin ne suljetaan vain yöajaksi), mutta pysähdykset asemille porautuvat kyllä mieleen...

Mutta kyllä maailmaan mahtuu niin ääntä kuin hajujakin. Junamatka Intiassa on ehdottomasti kokemisen arvoinen asia. Suosittelen!

Junalla halki Intian - Halpaa hupia, jos sinua ei huijattu

17.05. - 17:08 (Luotu: 15:51)

4934854.jpg
Junamatkustaja ottaa rennosti matkalla Goalta Trivandrumiin huokeimmassa junaluokassa. Intialaiset ovat lahjakkaita nukkujia missä ja mihin aikaan tahansa. Kuva. Rauno Hietanen
4934857.jpg
Junaradan varret täyttyvät Mumbain esikaupungissa ihmisistä, jotka ovat vedenhakumatkalla ja muilla aamutarpeillaan. Kuva. Rauno Hietanen

Junalla halki Intian, piletti noin 20 euroa

Harhautuspuhe pysäyttää matkanteon New Delhin juna-asemalla.

- Hei onko teillä matkaliput? Saanko nähdä? intialaismies kysyy.

Turisteille tarkoitettu lipputoimisto on täällä asemalla, jossain ihan lähellä. Mies inttää, että toimisto on purettu tai palanut, ja uusi on parin kilometrin päässä keskustassa.

Huiputtajan myyntipuhe ei tehoa tällä kertaa. Häneltä jäävät provikat saamatta ja ystävältään tai sukulaiseltaan ylihintaiset liput myymättä. Paria yhtä innokasta harhautusyritystä myöhemmin lipputoimisto löytyy New Delhin aseman toisesta kerroksesta.

Lippu Delhistä 200 kilometrin päähän Agraan maksaa perusluokassa 140 rupiaa eli 2,5 euroa. Murto-osa siitä hinnasta, millä muun muassa hotellin johtaja yritti aamulla myydä lippuja.

Junamatka Delhistä koko valtavan maan halki eteläkärkeen maksaa noin 25 euroa. Etäisyyttä on yhtä paljon kuin Pirkanmaalta Pariisiin, 2 400 kilometriä. Jos matkan haluaa tehdä yhtä kyytiä (älä tee), se kestää melkein 60 tuntia.

Aamutoimien sekamelskaa

Delhi on turistien pullonkaula Intiaan. Kaupungissa kukoistaa ammattikunta, joka elättää itsensä kaapimalla löysät rahat pois turisteilta. Avuliaan oloisista intialaisista on mahdoton tietää, kuka haluaa oikeasti auttaa ja kuka vain rahastaa.

Kun junalippujen ostamisen katkeranriemukkaasta kokemuksesta on viimein selvinnyt junaan asti, leppoisa ihmettely voi alkaa. Nähtävyydet toisensa jälkeen marssivat verkkokalvoille junan kolistessa eteenpäin.

Ajoneuvojen, eläinten ja ihmisten sekamelska jokaisen tasoristeyksen takana. Miehiä, naisia ja lapsia vedenhakumatkalla tai muilla aamuaskareilla.

Valitettavaa, mutta totta: radanvarsien asukkaat kakkivat kiskoilla. He ovat tehneet rautateistä maailman pisimmän käymälän. Pimeän keskeltä erottuu ihmishahmoja etsimässä evästä liikkuvien junien välissä.

60 sentin levyisellä makuulavitsalla uni tulee yllättäen. Aamulla juna on perillä seuraavassa kaupungissa melkein ajallaan, vain pari tuntia myöhässä. Monet intialaiset mainitsevatkin ylpeinä, miten hyvin maan valtava junaverkko toimii.

Rauno Hietanen,