Että oli haasteellinen päivä eilen... Kerron vaan osan kun loppu selvinnee täällä sitten joskus kun sen aika on mutta nyt lähinnä kissasta...

Pesin eilen Hippiksen pitkästä aikaa. Oli alkanu karvat hieman rasvoittumaan loppuselästä ja hännäntyvestä eli suihkuun vaan kissan kanssa. Että osaa olla "mielenkiintoista" hommaa ;op Se on hyvä asia, ettei tämä kissa koskaan likaannu sen pahemmin, vaan toi selän ja hännän yhdistyskohta joskus hieman rasvaisen oloinen eli ei sitä silkkisenpehmeää turkkia niinkuin birmoilla tulisi olla jokapuolella.

Yleisesti ottaen Hippis on aivan kuin monet lajitoverinsa, eikä niinollen ainakaan rakasta liikaa vettä. Tosin onhan se tottunut pesuun eli ei se mitään tappeluakaan ole, eikä se mua koskaan naarmuillekkaan saa pesutilanteessa. Kiltisti vaan koittaa räpistellä pois tilanteesta, mutta ehei, en anna periksi. Jos kissa on päätetty pestä niin silloin se pestään kanssa. Tiedän että monen kissan kohdalla tästä saattaa syntyä oikein kunnon "tappelu" ja sen lopputuloksena on loukkaantunut kissa ja raapaleita täynnä oleva pesijä. Niin meilläkin olisi Laatin kanssa ja Tiitin kanssa hieman vähemmän...

Eilen pesin kissan yksin, mutta pakko myöntää että ainakin meillä se käy helpommin jos on kaksi ihmistä hoitamassa asiaa; toinen pitää kiinni ja toinen kastelee, pesee ja viruttaa. Kuivaamisessa ja föönaamisessä sensijaan yhdet käsiparit riittää mainiosti.

Että osaa kissa olla rääpäleen näköinen märkänä...

     Voi kökkö minkäs tekivät...

     Tahtoo pois täältä, ja HETI!

   Ei se märkänä näytäkkään enää niin muhkealta... ja voi toisen häntääkin, mikä luiru...

    Vielä ois föönaus edessä, vaan kissa luottaa kai enempi omiin kykyihinsä...

   Seuraavan aamun tunnelmia, ei muistella pahalla ;o)