Ajattelin pitkästä aikaa pesasta lattiat kostealla... ja pesinkin, mutta siitä se vasta rumba alkoi!

Normaalisti meillä on AINA vessanpytyn kansi kiinni, syystä että taloudessa asuu kolme uteliasta kissaa. Tänään nypin kissankarvoja myös vessan oven edessä olevasta matosta ja on kaikkein helpointa tietty tiputtaa karvatollot pyttyyn eikä juosta niiden kanssa ympäri kämppää vieden niitä keittiöön roskikseen. Tai siis luulin että se ois kaikkein yksinkertaisinta ja helpointa... toisin kävi tällä kertaa. Luoja suokoon, että tämä oli pelkkä poikkeus eikä toistuvaksi muotoutuva tapa ;o)

Hippis on kaikessa aina mukana, tänäänkin lattianpesu kiinnosti kovasti ja pesussa oli minun ja rätin lisäksi mukana kaksi nopeaa pikkukissan etutassua. Vessanedusmattoa nyppiessäni kuului epäilyttävä ääni ja nostaessani katseen ylös, pikkumies hyppäsi samaan aikaa pöntöstä ulos... Jihuu, pääsin lattioiden lisäksi pesemään kissaa! Eikä se tietenkään riittänyt, samaan aikaan soi ovikello, voitte arvata etten ihan ensimmäiseksi juossut avaamaan ovea... Kissa pestiin ja föönattiin kuivaksi, onneksi Hippis antaa suosiolla tehdä moiset hommat ja kodin siivoominen jatkui tästä taas normaaliin tapaan. Nyt mietinkin miten nopea pitää olla mennessään itse pytylle asioimaan, sillä kissa on aivan varmasti nopeampi (jos sille päälle sattuu siis) ja en mä kyllä sen toiste toivo pyttyyn tippuvan... vaan kansi alhaalla asioidessa tulee kyllä itselleen tätäkin enmpi siivottavaa... ;o)

Alla kuvasarja Huppiksestä vahingon ja pesun jälkeen. Piti se vielä hänen itsensäkkin laittaa minun pesemäni karvat parempaan järjestykseen. Tottakai!

1026950.jpg

1026952.jpg

1026953.jpg