Taivaallinen ilma, aurinko paistaa lämpimästi ja mieli korkeella senkin takia =o)

Olen taas ollut ahkera tänään, maalasin meidän aidan! Kyllä on nyt hyvännäköinen, vaikka itse sanonkin. Ei siinä maalaamisessa mitään hankalaa ollut, mutta homman aloittaminen hieman tökki. Taas kerran pätee vanha sananlasku; Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.

1584348.jpg             Kertaalleen maalattu aita, huomenna toiseen kertaan jos ja kun keli pysyy samana...

1584350.jpg

Hippi oli mulla aamun valjaissa pihalla mukana, sitten kun aloin maalaamaan otin kissan varmuudenvuoksi sisälle ettei satu mitään vahinkoa... Hippi on ihan mahdoton ulkoilufani, koko ajan pyytää pihalle ja kun pääsee sinne, on niin onnellinen, metsästää kärpäsiä, tiirailee tirppoja ja loikoilee tyytyväisenä varjossa. Pakko saada pian rakennettua se kissatarha. Kyllä on poika sitten onnellinen.

Tiiti onkin sitten ihan erilainen ulkoilija. Eilen se karkasi pihalta sisälle!!! ;o) Viihtyy Tittakin pihalla jos sen seurassa on joku ihminen koko ajan, siis ihan vieressä, ei se halua jäädä valjaissakaan sinne ilman ihmistä edes siksi aikaa että haen sisältä jotain. Enkä pakota.

Tänään laitoin kissat (molemmat) toiseen huoneeseen oven taakse siksi aikaa kun maalaan, sain samalla pidettyä ovea auki pihalle sepposen selällään, tuulettui koti jne. Tulin jossain vaiheessa vaihtamaan bikineitä päälleni kun arska helli niin mukavasti ja kun tulin takas kodinhoitohuoneeseen, josta on ovi takapihalle, niin näin ohimennen kun joku tumma vilahti khh;sta pihalle. Hiukka pelästyin! Menin itse pihalle jatkamaan hommia ja huomasin pihalla, vähän kauempana vieraan kissan. Oli sitten tullut kylään meille, ihan muina kissoina =o) Onneksi omat katit oli siellä toisessa huoneessa, en tiedä oisko muuten ollu hässäkkä valmiina... Onkohan tämä se sama otus, joka keväällä istu keittiön ikkunalaudalla? Tää saatto kyllä olla naapurimmekin kissa, kun se kulkee päivät vapaana ja menee vain öiksi sisälle näin kesäaikaan. En nähnyt niin hyvin kun oli liian kaukana ja semmosia ruskeemustaraidallisia kissojahan on vaikka millä mitalla.

Se naapurin kissa, Helka oin mielenkiintoinen kaveri. Pelkää ihmisiä, on otettu jostain kissakodista löytökissana. Ei pidä silityksistä, eikä ainakaan sylissä olosta mutta reviiristään pitää huolta tasan tarkasti. Viime viikolla pihassa käveli (kuulemma, en nähnyt itse) sellainen harmaavalkoinen pitkäkarvainen kissa. Helkahan hermostu kun sen näki, oli ajanut sen muristen ja karvat pystyssä pois pihasta. Ja kun ajojahti päättyi talonpäätyyn, oli Helka palannut tyytyväisenä takasin kotiin. Pitäis varmaan ostaa naapurille lahjaksi sellainen Täällä vartioin minä-taulu ja laittaa siihen Helkan kuva ;oD

Maalamisurakan jälkeen otin hetken aurinkoa, ja taisin piipahtaa tirsamaassakin... Oli pakko tulla hetkeksi sisälle, mutta piha kutsuu jälleen.